Pikavippien korkokatto

Kuka muistaa pikavippien älyttömän korkeat kiskurimaiset korot? Vielä kymmenen vuotta sitten pikavippien – eli vakuudettomien lainojen – vuosikorot saattoivat olla älyttömiä, jopa satoja tai tuhansia prosentteja. Tämä oli siis ennen niiden korkokattojen säätelyä, jonka piti ”tappaa” pikavipit kokonaan.

Toisin kävi, sillä yhä edelleen markkinoilla on paljon vakuudettomien lainojen eli pikavippien tarjoajia. 

Mikä on korkokatto?

Korkokatolla tarkoitetaan yleisesti lainasi koron ylätasoa. Tämä on siis suurin mahdollinen lainasi korko, minkä se voi saavuttaa, vaikka korot nousisivat kovasti. Korkokatto ei ole ainoastaan pikavippeihin liitetty termi, vaan se pätee myös pankkien myöntämiin asuntolainoihin. Myös luottokorteilla ja osamaksuilla on usein korkokatto.

Ennen kuin pikavipeille asetettiin korkokatto, Suomessa oli pitkään pikavippiongelma. Tämä johtui siitä, että pikalainan saaminen oli liian helppoa ja lainan todelliset vuosikorot oli piilotettu pieneen pränttiin ja lisäksi ne olivat niin suuria, että velkaantuminen oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus.

Syyskuussa 2019 pikavippien kokivat suuren muutoksen, kun niiden nimellinen vuosikorko lainasummasta riippumatta tulee olla korkeintaan 20 %:a. 

Myös lainan muut kulut, kuten avaus ja niille asetettujen tilinhoitomaksujen tulisi olla korkeintaan 150 euroa vuodessa – tai 0,001 %:a päivää kohti. 

Lisäksi vuonna 2020 maailmanlaajuisen koronapandemian jyllätessä kuluttajaluotoille asetettiin määräaikainen 10 %:n korkokatto. Tämä korkokatto koski niin uusia kuin vanhoja lainoja, joista tehtiin uusia nostoja.

Samalla myös kielto luottojen suoramarkkinoinnille asetettiin voimaan. Koska pandemia jatkuikin pidempään, on kyseinen 10 %:n korkokatto voimassa aina syyskuun 2021 loppuun saakka. 

Vaikka madallettu korkokatto on tullut tiensä päähän, teetti Oikeusministeriö keväällä 2021 päättyvästä hintasäätelystä ja markkinointirajoituksesta lausuntokierroksen. Luonnollisesti monet palveluja tarjoavat yritykset kritisoivat lain toimivuutta.

Esimerkiksi Kuluttajaliitto ajaa 10 %:n pysyvää korkokattoa pikavipeille, sekä suoramarkkinointikieltoa. Tämä sen vuoksi, että luottojen myöntäminen luottokelvottomille loppuisi ja heidän ohjattaisiin paremmin esimerkiksi sosiaaliturvan ja -huollon piiriin. Olemme asiasta samaa mieltä.

Miksi madallettu korkokatto on hyvä asia kuluttajan näkökulmasta?

Tämä 10 %:n korkokatto olisi mielestämme huomattavasti parempi kuin lain määräämä nykyinen 20 %:n korkokatto, ihan ilmeisistä syistä. Mitä se oikeastaan tarkoittaisi, jos korkokatto humpsahtaisi vieläkin alemmaksi pikavipeissä?

  1. Pikavippejä tarjoavien määrä vähenisi

Tärkein pyrkimys pikavippien korkokattojen säätelemisellä on, että maksuhäiriöiden määrä vähenisi Suomessa. Valitettavasti edelleen on olemassa pikavippifirmoja, jotka tarjoavat luottotiedottomille suomalaisille pikavippejä. 

Pikavippifirmat käärivät parhaimmat rahat juurikin maksukyvyttömistä asiakkaistaan. Tällainen jopa 20 %:n korkokatto (tai parhaimmassa tapauksessa 10 %:n) estää ihmisten ylivelkaantumisen nopealla tahdilla. Tämä on suistanut monia pikavippifirmoja konkurssiin, mikä sinänsä on vain hyvä asia.

Mitä pienempi vuosittainen korkokatto, sen parempi meidän kannaltamme!

  1. Pieniä pikavippejä olisi vaikeampi saada

Pikavipit ovat tunnettuja siitä, että niitä käytetään enemmän pienten summien lainaamiseen. Pikavippiyritysten ei kannattaisi myöntää pienellä korolla noin 100 € – 2000 € lainoja, sillä niitä tulisi myöntää ainoastaan hyvätuloisille asiakkaille – jotka harvemmin näin pientä lainaa tarvitsevat. 

Pikavipit ovat yhtiöille bisnestä, eikä näin pienellä voitolla myönnettävissä lainoissa olisi järkeä. Moni yhtiö pakeni Suomesta jo 20 %:n koron kohdalla. 

  1. Korko tulee jatkossa kertoa selkeämmin asiakkaille 

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan pikavippien mainonnassa ei saa antaa harhaanjohtavaa tietoa luoton korosta. Luottosopimuksen mukainen normaali luoton korko täytyy tulla esille mainonnassa selkeästi. Etenkin jos kyseessä on tilapäinen korkokatto, on mainonnassa varoitettava siitä, kuinka korko nousee tilapäisen korkokaton rajoituksen päättymisen jälkeen.

Kannattaako pikavipin nostaminen pienemmällä korolla?

Kuluttajien silmissä korkokaton rajoittaminen 20 %:n (tai pysyvästi jopa vain 10 %:n) voi olla erittäin edullista ja houkutella nostamaan pikavippejä. Kannattaisiko siis nyt ottaa pieneen rahantarpeeseen pikavippi, kun korot eivät ole enää niin räjähdysmäiset?

Ei. Siinä missä pikavippien korkokatto on onnistunut ehkäisemään vipinottajien velkaantumista, ovat pikavipit edelleen moneen muuhun lainaan verrattuna koroiltaan hurjia. Jos mietit vaikkapa asuntolainaa tai vaikkapa opintolainaa korkoineen, on 20 %:a huomattavasti suurempi kuin näissä kahdessa edellä mainitussa.

Emme voi suositella tällaisia vakuudettomia pikavippejä kenellekään. Jos sinulla on aivan pakko saada nopeasti lainaa, suosittelemme mieluummin olemaan yhteydessä omaan pankkiisi ja hakemaan sitä kautta, vaikka kulutusluottoa.

Esimerkiksi Nordea tarjoaa mahdollisuutta nostaa kulutusluottoa 2000 € – 50 000 € suuruisena. Voit kokeilla vaikkapa sen Joustoluottolaskuria, jossa voit kokeilla eri lainansummilla ja kuukausierillä alustavan takaisinmaksuajan.

Julkaistu
Kategoria(t): lainat

Erilaiset lainat jokaiseen lähtöön

Lähes jokainen meistä tulee elämänsä aikana ottamaan lainan. On todennäköistä, että sinulla on tällä hetkelläkin jonkinlainen laina, kuten vaikkapa asunto- tai opintolaina. Vuonna 2020 kaikista Suomen asuntokunnista jopa 53 %:lla oli velkaa, mikä on yhteensä noin 131,6 miljardia euroa. 

Yleisin laina suomalaisilla oli asuntolaina, jonka jälkeen muita tyypillisimpiä lainoja olivat kulutusluotto, opintolaina, luottokorttivelka ja yrityslaina.

Lainalla tarkoitetaan rahalainaa, jossa kaksi osapuolta tekee sopimuksen, jossa lainanantaja antaa rahamäärän lainanottajalle siten, että lainanottaja sitoutuu antamaan antajalle takaisin yhtä suuren rahamäärän takaisin. 

Lainanantaja voi vaatia itselleen lainasta korkoa. Tämä korko on tavallaan hyvitys siitä, että lainanottaja on saanut hyötyä lainarahoista. 

Kun suomeksi puhutaan rahaa käsittävästä lainasta, siitä voidaan käyttää nimitystä luotto tai velka.

Rahalainoja on olemassa hyvin erilaisia, joista esittelemme tässä artikkelissa kaikista tyypillisimmät lainat.

Kulutusluotto ja joustoluotto

Kulutusluotto on sellainen lainantyyppi, jonka saamiseksi sinulla ei tarvitse olla minkäänlaisia takaajia tai vakuuksia. Yleensä kulutusluotto sopii keskikokoisiin hankintoihin, joista esimerkkeinä päällimmäisinä vaikkapa remontti tai matkailu.

Kulutusluotto on kehitetty sanan varsinaisessa merkityksessä kuluttamista varten. On aika tyypillistä, että tällainen laina myönnetään vain lyhyelle aikavälille, kuten vaikkapa 5 vuoden ajaksi. Tämä onnistuu sen vuoksi, että niiden määrät eivät ole kovinkaan suuria, vain muutamia tuhansia euroja. Tällöin myös pankkien riski on yleisesti ottaen pienempi, minkä vuoksi kulutusluotto on aika helppo lainana saada. Esimerkiksi Osuuspankki myöntää vakuudetonta kulutusluotto 2000 eurosta 10 000 euroon saakka

Tiesitkö, että kulutusluottoa ei saa myöntää öisin eli kello 23.00 jälkeen?

Joustoluotto toimii hyvin pitkälti samalla periaatteella kuin kulutusluottoakin, mutta näiden kahden ero on siinä, että joustoluotossa käyttöösi myönnetään luottoraja ja pystyt tämän rajan puitteissa nostamaan rahaa tilillesi aina tarvittaessa. Sinun ei siis tarvitse nostaa koko lainasummaa kerralla tilillesi.

Joustoluotto on vähän kuin luottokortti, mutta ilman maksuvälinettä. 

Pikavippi eli pienlaina

Pikavipit ovat lyhytaikaisia, vakuudettomia kulutusluottoja ja joskus niitä kutsutaan myös pienlainoiksi. Tyypillistä tällaisille lainoille on, että niitä haetaan tekstiviestitse tai luotonantajan verkkosivuston avulla.

Pikavipit poikkeavat siinä mielessä pankkien myöntämistä kulutusluotoista, että niitä otetaan usein vain muutamien kymppien arvosta tuhanteen euroon. Tosin nykyisin luotonantajat voivat myöntää suurempiakin pikavippejä, mutta juuri pikkulainat ovat näille tyypillisiä.

Laina-ajoiltaan tällaiset lainat ovat kaikista lyhyimpiä, yleensä 30 päivästä noin 3 kuukauteen. Lisäksi ennen vuotta 2019 niissä oli surullisenkuuluisan suuret korot, joka aiheutti velkaantumista. Nykyisin pikavippien vuosikorko voi olla Suomessa 20 %:a. 

Tiesitkö, että pikavippien osuus suomalaisten kotitalouksien kulutusluotoista oli vain 1 %:a kesäkuussa 2021? (Suomen pankki, 2021) Tämä on hieno uutinen, että pikavippien määrä on tippunut!

Asuntolaina

Asuntolaina on tarkoitettu joko asunnon ostamista varten tai sen peruskorjausta varten. Asuntolaina kuuluu vakuudellisiin lainoihin, joka on yleensä kyseinen asunto. Tällä on myös vaikutusta lainasta perittävään korkoon.

Asuntolainat ovat suuria ja yleensä tällä rahalla rahoitetaan keskimäärin 71 %.a asunnon ostohinnasta. Lainamäärät ovat siis suuria ja keskimääräinen takaisinmaksuaika asuntolainoissa on 17 vuotta. Suurin osa kuitenkin tätä lainaa ottajista maksaa lainansa takaisin nopeammin tai maksusuunnitelman mukaan. 

Tiesitkö, että vuonna 2020 suomalaisten keskimääräinen asuntolaina oli 106 120 €?

Opintolaina

Opintolaina on valtion takaama laina. Se on tarkoitettu opiskelua varten, jota varten Kela myöntää sinulle lainantakauksen ja voit hakea sitä pankistasi. Tämä takaus on voimassa maksimissan 30 vuotta siitä, kun nostat ensimmäisen lainaeräsi. 

Tässä lainassa on tyypillistä se, että sitä haetaan aina lukuvuodeksi kerrallaan. Kun sinulla on myöntävä takauspäätös Kelalta, saat lainanerän lisäyksen. Normaalisti opintolaina maksetaan kahdessa erässä vuosittain, syyslukukauden alussa yleensä elokuussa, sekä kevätlukukauden alussa tammikuussa.

Opintolainassa on hyvin matala vuosittainen korko, eikä sen takaisinmaksu ala kuin yleensä valmistumisen jälkeen. Myös korot tulevat maksettavaksi vasta myöhemmin. 

Lisäksi vuoden 2014 jälkeen opintonsa aloittaneet voivat saada opintolainahyvityksen, joka on jopa tuhansia euroja. Tähän hyvitykseen on oikeutettu, mikäli opiskelija valmistuu määräajassa.

Luottokortti

Harva meistä mieltää luottokorttia lainaksi, mutta se on yksi tyypillisimmistä lainan muodoista siinä mielessä, että ostoksesi ovat lainatavara ja kertynyt luotto täytyy maksaa takaisin luottoyhtiöllesi. Luottokortteja eivät myönnä ainoastaan luottokorttiyhtiöt, vaan myös pankit.

Luottokortille on tyypillistä se, että sillä on jokin luottoraja. Tämän luottorajan puitteissa voit tehdä ostoksia tai vaikkapa nostaa rahaa pankkiautomaatissa. 

Luottokortilla tehdyistä ostoksista tulee aina lasku tietyn ajan päästä, kuten vaikkapa kuukauden päästä. Voit pilkkoa laskun summan pienempiin osiin, jolloin summa kasvaa korkoa – tai vaihtoehtoisesti maksaa koko laskun kerralla pois.

Vertaislaina

Vertaislainalla tarkoitetaan kahden ihmisen välistä lainasopimusta. Vertaislaina on joukkorahoituksen muoto, jossa tavallisesti yksityishenkilöt lainaavat rahaa toisilleen erilaisten ehtojen mukaisesti. Tässä ei ole pankkeja tai rahoitusyhtiöitä välissä. Esimerkiksi Kickstarter toimii vertaislainojen avulla.

Vertaislaina on vanhin lainan muoto, sillä kautta historian ihmiset ovat lainanneet rahaa toisilleen ja sopineen koroista ja muista maksamisen ehdoista. 

Julkaistu
Kategoria(t): lainat